Cairnterrieritietoa
Cairnterrieri on minulle suhteellisen uusi tuttavuus; vuodesta -98 on minulla ollut ilo omistaa tämän rodun edustajia ja kaikki huomioni rodusta perustuvat omakohtaisiin kokemuksiin. Eli varmasti löytyy myös täysin toisenlaisia cairneja kuin meidän koiramme.
Cairnterrieri on pieni suuri koira. Rotantappajan ego on on naamioitu pörröiseen turkkiin ja lempeiden silmien taakse. Kaikesta suloisuudestaan huolimatta cairnissa asuu taistelutahto, vahti- ja saalistusvietti. Tämä "silittämättä" siisti terrierirotu polveutuu samoista esi-isistä kuin esim. valkoinen länsiylämaanterrieri, skotlannin- ja skyenterrieri ja sillä on yhteisiä piirteitä näiden rotujen kanssa. Näennäisesti pieni ja sylikoiraksikin sopivan näköinen ja kokoinen terrieri on kuitenkin kaikkea muuta kuin sohvakoriste – se on temperamenttinen, omapäinen ja herkästi syttyvä. Toki siitä huolellisella lellittelyllä saa myös sylikoiran, mutta sen taistelutahtoa on vaikea nujertaa, ja onnellisin on cairnterrieri, joka raivokkaan oravajahdin jälkeen sukeltelee autuaana ojanpohjalla, turkki täynnä heiniä ja takiaispalloja!
Cairn sopii hyvin perheeseen, jossa ei takerruta pikkuseikkoihin, sillä cairn on hyvin suurpiirteinen koira, joka tarttuu jokaiseen toimeen, mutta suorittaa loppuun vain murto-osan. Esimerkkinä palloleikki, joka on saalistusviettiselle rodulle intohimo: palloa lähdetään noutamaan, mutta matkalla koira huomaa lentävän vaahteranlehden, joka on siepattava mukaan, sitten pikkulintu pyrähtää lentoon metrin päästä ja sen perään on ilman muuta loikattava. Lopputulos on sen mukainen: ylen onnellinen terrieri kipittää luoksesi (tai olet pyydystänyt sen oveluudella) suussaan pallo, vaahteranlehtiä ja linnunsulkia. Rohkea ja rämäpäinen cairn ei myöskään epäröi hypätä kolmen metrin korkuiselta laiturilta veteen tai hyökätä ohiajavan rekka-auton paripyörien perään, jos siltä tuntuu.
Vahtikoiran ominaisuus tulee esille haukkumisena, eli kaikki mikä ei kuulu cairnin reviirille on haukuttava pois! Olen kuullut huhuja cairneista jotka eivät hauku, mutta en ole koskaan tavannut sellaista. Toki haukkumista voi yrittää hillitä koulutuksella, mutta kokonaan sitä ei pysty kitkemään, sillä se on osa rodunomaisuutta.
Cairn on fiksu ja nopea oppimaan; agility on oiva laji ketterälle rodulle. Jääräpäisyys tuo mutkia matkaan, joten ihan MM-tasolle ei kannata tavoitteita laittaa, mutta cairneja kilpailee jo agilityn ylimmässä 3-luokassa, joten potentiaalia löytyy. Jäljestys ja luolametsästys tuovat rodun alkuperäiset ominaisuudet parhaiten esiin.
Karkeakarvaisesta, nypittävästä terrieristä ei lähde karvaa, mutta se on trimmattava ainakin kahdesti vuodessa. Turkki pysyy parhaiten kunnossa kun sen kampaa joka toinen päivä, eikä pese shampoolla kuin tosi tarpeen tullen. Kotikoiran voi jokainen nyppiä itse, siihen ei tarvita muuta kuin sormet. Näyttelytrimmaus on syytää teettää trimmausliikkeessä tai koirasi kasvattajalla.
Tämä rotu ei välttämättä opi sisäsiistiksi siinä missä isommat rodut, erityisesti uros saattaa aikuisenakin lirauttaa "merkintäpissat" sisätiloihin ihan silloin kun sitä huvittaa. Nartut ovat hienovaraisempia, mutta niidenkin täydellisen sisäsiisteyden oppimiseen voi mennä kokonainen vuosi. Tämä on hyvin tyypillinen piirre matalajalkaisille terrieriroduille samoin kuin kääpiökoiraroduille.
Cairn on kaikkiruokainen ja harvemmin allerginen millekään. Se on sopeutuva ja joustava koira, joka on helppo ottaa matkalle mukaan tai jättää hoitoon; se ei mökötä eikä lakkaa syömästä, vaikka olosuhteet muuttuvat. Cairn on uskollinen ja tavallaan myös yhden ihmisen koira. Vaikka se toimiikin koko perheen lemmikkinä, se valitsee yhden johtajan jota se palvoo, yleensä sen, joka hoitaa ruokapuolen! Se tulee toimeen loistavasti toisten koirien kanssa, ei yleensä haasta riitaa, ja vaikka urosten kesken saattaa tulla murinoita, niistä harvemmin kehkeytyy tappelu. Yleensä cairneja on perheessä kaksin kappalein – kun on ottanut yhden, on pakko saada toinen!
Cairn on pitkäikäinen ja terve rotu. Niinpä 16-vuotias cairn ei ole harvinaisuus, ja 7-8-vuotiaana cairn on vasta parhaassa keski-iässä!
Mikäli päätit hankkia pennun rekisteröidyistä vanhemmista ja kasvattajalta, joka on Cairnterrierikerho ry:n jäsen, varaudu pitkäänkin odotukseen; tämä rotu on hyvin suosittu ja pentua voi joutua odottamaan kauan.
Hyvä tietopaketti rodusta löytyy rotuyhdistyksemme sivuilta: Cairnterrierikerho ry
